![como aarreglar ico pc como aarreglar ico pc](https://images.pushsquare.com/screenshots/74801/large.jpg)
Vektoreita käytettäessä aineisto kuvataan pisteinä, viivoina ja alueina, joita voidaan zoomailla periaatteessa loputtomasti. Lisäksi pikselit eivät välttämättä ole se kaikista esteettisin tai luettavin vaihtoehto, sillä jossain vaiheessa pikseleitä ei voi enää zoomata. Pikseleiden koko riippuu todella paljon käytetystä aineistosta ja halutusta tarkkuudesta, joten toisinaan pikselit saattavat yleistää aluetta todella paljon. Tälläinen voisi olla vaikkapa pikseli, jonka alueella on suota ja metsää, jolloin pikseli voisi kuvata soista metsää. Jos kartantekijä niin haluaa on myös mahdollista käyttää ”yhdistelmäpikseleitä” eli sellaisia, jotka saavat oman yhdistelmärasterinsa. Jos esimerkiksi peltoa on 2/3 ja metsää 1/3 pikselistä niin pikseli merkitään pelloksi. Näin ollen kahden alueen rajamailla oleva pikseli saa sen arvon jota pikselissä on enemmän. Rasterimuotoinen aineisto koostuu pikseleistä, jotka saavat rasterinsa, eli värinsä tai kuvionsa, sen mukaan mitä pikseli sisältää eniten. Artikkelissa näitä kahta esitellään jonkin verran. Kaupallisiakin versioita on saatavilla esimerkiksi erilaisten autonavigaattoreiden ja matkapuhelinsovellusten muodossa, ja näistä molemmat alkavat olla varsin arkipäiväistyneitä.ĭigitaalisissa kartoissa ja siten geoinformatiikassa käytetään kahta erilaista tapaa mallintaa asioita ja ne ovat rasterit ja vektorit. Tälläisiä sovelluksia ovat esimerkiksi internetin erilaiset karttapalvelut, joista löytyy niin reittitietoja kuin vaikkapa vähittäiskaupan palveluita. Kuitenkin Panu Lammi esittää blogissaan ajatuksen, että geoinformatiikan avulla voidaan tuottaa sovelluksia ja palveluita, joita käyttäessä valistumaton ei välttämättä edes tajua olevansa tekemisissä juurikin geoinformatiikan kanssa. Geoinformatiikka sanana ja ilmiönä kuulostaa lähinnä joltakin, jota harrastetaan maatieteiden laitosten syvimmissä ja pimeimmissä tietokoneluokissa, eli ei siis sekään välttämättä erityisen kansantajuista.
![como aarreglar ico pc como aarreglar ico pc](https://latecnologiaatualcance.com/wp-content/uploads/Firefox-wrong-facicon.jpg)
Vaikka kartta olisi kuinka yleistetty ja helppotajuinen ja legendakin kartografin mielestä suorastaan täydellinen suoritus, niin aina löytyy joku, jolle kartta on aivan vieras käsite ja sitten ollaan hukassa. Perinteisten karttojen ongelmana on jollain tasolla myös ihmisten kartanlukutaidottomuus.
![como aarreglar ico pc como aarreglar ico pc](https://imag.malavida.com/mvimgbig/download-fs/isekai-demon-waifu-31375-7.jpg)
Perinteisessä kartografiassa voidaan toki tehdä samaa, mutta paljon hitaammin, eikä manipuloitu aineisto välttämättä leviä ikinä kovin laajalle, kun tekniikka on aikaa vievä ja levitysmahdollisuudet rajalliset. Nimittäin geoinformatiikan avulla asioita on helppo manipuloida ja vääristellä tarkoituksella, tai sitten vahingossa painaa väärää nappia ja saada aikaan varsin harhaanjohtava lopputulos.
![como aarreglar ico pc como aarreglar ico pc](https://i.ytimg.com/vi/P2dErS8nwmE/maxresdefault.jpg)
Kuitenkin helppouden myötä tulee myös ongelma. Todellakin kaikki, sillä aineistojen ollessa tiedostoina niitä voidaan jakaa useille eri käyttäjille ja ohjelmistoille nopeasti ja vaivattomasti, tietoa on helppo lisätä, poistaa ja muokata ja tuotettuja karttoja pystytään levittämään nopeasti suurellekin yleisellö. Suurin ero kartan tekemisessä geoinformatiikan avulla tai ilman sitä on se, että geoinformatiikan kanssa kaikki on paljon helpompaa ja nopeampaa. Lisäkysymyksiä esitettäessä monisanaisempikin tulkinta ja selittäminen olisi mahdollista. Vastaisin lyhyesti geoinformatiikan olevan paikkaan sidotun tiedon käsittelemistä tietokoneympäristössä erilaisten ohjelmien ja käyttäjien avulla. Artikkeli kyllä selkeytti ja tiivisti asioita ollen samalla selkein tieteellinen artikkeli, jonka olen tähän mennessä lukenut. Oikeastaan artikkeli ei antanut minulla mitään uutta siihen nähden, että mitä vastaisin geoinformatiikan määritelmää kysyttäessä. Lyhyesti sanottuna GIS:siä ei olisi, jos yksikin osa kokonaisuudesta puuttuisi. GIS:issä käyttäjät ovat avainasemassa, sillä he kehittävät käytettävät ohjelmistot joilla dataa luodaan ja muokataan. Kuitenkin jo nimi Geographic Information System kertoo, että kyse on paikkatieto järjestelmästä, tai systeemistä, ja järjestelmässä on yleensä useampia osia. Heidän mukaansa GIS on yhtä kuin data, ohjelmistot ja käyttäjät, vaikka usein GIS:sin katsotaankin virheellisesti olevan pelkkää dataa. Blinnin The Basics of Geographic Information Systems (1993). Toisena kurssilla käsiteltynä artikkelina oli Lloyd P.